Pikku Loisto

Kuvat © JS
Nimi: Pikku Loisto, "Piksu" Rekisterinumero: VH14-018-0497
Rotu: Suomenhevonen Omistaja: Kuuralehto, Siguri (VRL-11290)
Sukupuoli: Ori Kasvattaja / Tuoja: Johanna Koskenlahtievm / Linda
Syntynyt: 02.08.2011, 12v (ikääntyy satunnaisesti) Koulutustaso: ko: heA, re: 100 cm
Säkäkorkeus: 162 cm Painotus: Esteratsastus
Väri: Rautias, pt Suku: evm-sukuinen

ERJ-I, KTK-II
20.01.2016: Piksu palasi tammikuun kantakirjaustilaisuudesta KTK-II palkinnon kera pistein (17 + 19 + 17 + 17 =) 70p!
30.06.2016: Piksu kävi kesäkuun ERJL:n tilaisuudessa ja palasi ERJ-I palkinto mukanaan! Pisteet: (8,5 + 40 + 17 + 20 + 15 =) 100,5 p.

Tämä on virtuaalihevonen

Luonne

Pikku Loisto, eli tunnetummin Piksu, näytti taitonsa estekentällä, jolloin sille päätettiin antaa saman tien koti Kuuralehdosta. Tuollainen hyppääjä tulisi varmasti pärjäämään vielä pitkälle.

Piksu on melko orimainen viettejään seuraava hevonen. Tammoja se yrittää hurmata tavalla jos toisella, minkä takia Piksua onkin hyvä pitää laitumella ollessaan turva-aitojen takana. On kuitenkin yksi asia, joka voittaa tammat mennen tullen: esteratsastus.

Harvoin tapaa niin motivoitunutta hevosta kuin Piksu. Se rakastaa esteitä yli kaiken, ja sen myönteisen asenteen kyllä huomaa. Ori toimii melko itsenäisesti, kuitenkin ratsastajan käskyjen alla. Se ylittää esteen kuin esteen kieltämättä - läpi menään vaikka ei korkeus riittäisikään. Kouluratsastus ei ole niin orin mieleen, mutta se tottelee kuuliaasti ja sen askeleet ovatkin kauniit ja sulavat. Ori kuitenkin kyllästyy helposti ja saattaa laiskistua, sillä kouluratsastuksesta puuttuu se vauhdin huuma, jota ori tarvitsee jaksaakseen.

Hoitaessa ori on melko malttamaton, ja se on koko ajan valppaana seuraamassa ympärillä tapahtuvia asioita. Se antaa kuitenkin hoitaa itseään nätisti aina kavioiden putsauksesta varusteiden laittoon. Piksulla on kuitenkin paha tapa yrittää karkailla tallista, minkä voi tietysti välttää pitämällä orin kiinni hoitotoimenpiteiden ajan.


Suku

i. Pikku Pilkku
sh, trt, 165cm
evm
ii. Vauhti-Linja
evm
iii. Vauhti-Veikko
evm
iie. Linjuri Ässä
evm
ie. Pihla
evm
iei. Aikapoika
evm
iee. Katajanmarja
evm
e. Hillan Loiste
sh, rt, 154cm
evm
ei. Humu Prinssi
evm
eii. Tahvonautti
evm
eie. Valon Lahja
evm
ee. Ilotar
evm
eei. Ilopeli
evm
eee. Rommitar
evm

i. Pikku Pilkku (trt, 165 cm) on todellinen monitaituri, joka on päässyt näyttämään kykynsä lajissa kuin lajissa. Se seuraa isänsä jalanjälkiä este- ja maastoesteradoilla sekä koulukentillä, eikä myöskään suunnistusratsastukselta tai valjakkoajoltakaan ole vältytty. Pilkku on kiertänyt myös näyttelyitä melko huonolla menestyksellä, mutta rotevasta ulkonäöstään huolimatta se kantakirjattiin vuonna 2012 kolmospalkinnolla. Ori jatkaa yhä menestyksekästä kisauraansa, joskin vuosien varrella vauhti on huomattavasti hidastunut - on ihan kuukausista kiinni, milloin orin kanssa siirrytään kisaeläkkeelle. Pilkulla on tällä hetkellä kolme jälkeläistä jatkamassa sukua, joista kaikki toimivat pääsääntöisesti kisaratsuna monessa lajissa.

ii. Vauhti-Linja (prt, 164 cm)on hyvin elämässään menestynyt yleispainotteinen ori. Limpun kanssa kisaaminen aloitettiin aluksi esteradoilla, mutta pian huomattiin, että myös koulukiemurat luonnistuivat orilta erinomaisesti. Kahdeksan vuoden iässä mukaan tulivat myös maastoesteet, ja paketti kenttäratsastukseen oli valmis. Limppu voitti monia kilpailuja, sen kanssa kierrettiin näyttelyissä, ori kantakirjattiin toisella palkinnolla ja kisaeläkkeelle Limppu siirtyi kuusitoistavuotiaana. Ori on tähän mennessä siittänyt viisi varsaa, jotka ovat jokainen enemmän tai vähemmän menestyneitä. Nykyään Limppu asuu pihatossa kahden muun hevosen kanssa, ja sen kanssa harrastetaan lähinnä puskaratsastusta omistajan omaksi iloksi.

iii. Vauhti-Veikko (trt, 160 cm)

iie. Linjuri Ässä (rn, 164 cm)

ie. Pihla (rt, 155 cm) syntyi pienessä siittolassa Katajanmarja-nimiselle kouluratsulle. Tamma kasvoi kotitallillaan reilun vuoden ajan, kunnes se myytiin eteenpäin. Valitettavasti Pihla lähti pahasti kiertoon - milloin omistajan köyhyyden, milloin tilanpuutteen tai kiinnostuksen lopahtamisen takia - eikä siitä koskaan saatu koulutettua osaavaa ratsua. Viimeisimmässä kodissaan tamman kanssa käytiin kuitenkin kiertämässä helppo C -luokkia, ja sijoitukset vaihtelivat täysin päivästä riippuen. Pihlalla päätettiin kuitenkin teettää elämänsä aikana yksi varsa, mutta valitettavasti tamma menehtyi synnytyksestä aiheutuviin komplikaatioihin. Pihlan orivarsa saatiin kuitenkin pelastettua, ja varsa sekä sen jälkeläiset kantavat ainoina maailmassa Pihlan nimeä sukutaulussaan.

iei. Aikapoika (m, 156 cm)

iee. Katajanmarja (rt, 150 cm)

e. Hillan Loiste (rt, 154 cm) on todella ihastuttava tamma, joka on elänyt koko elämänsä pienellä yksityistallilla Suomen ja Norjan rajoilla. Loisteen kanssa aloitettiin kisaaminen kuusivuotiaana, ja tamma otti kouluradat heti haltuunsa. Se kilpaili melko menestyksekkäästi aina kuusitoistavuotiaaksi saakka, kunnes kilpaileminen alkoi käydä liikaa tamman selälle. Loste tunnetaan lähes koko kotikylässään taitonsa, kauniin ulkonäkönsä ja lempeän luonteensa vuoksi. Tammaa nähdään usein lähialueiden tapahtumissa talutusratsuna, ja varsinkin kisauran päätyttyä sen kanssa on kierretty näyttävästi ilahduttamassa lapsia. Loiste on saanut elämänsä aikana neljä tammavarsaa, joista yksi jäi emänsä kanssa kotitallille asumaan ja muut lähtivät maailmalle jakamaan lempeää luonnetta eteenpäin.

ei. Humu Prinssi (rn, 156 cm) on lähtöisin melko menestyksekkäästä ravihevoslinjasta. Prinssi aloitti oman raviuransa onnistuneesti, mutta vähitellen orin vauhti hiipui, eikä se startannut enää kymmenen ikävuoden jälkeen. Prinssi myytiin eteenpäin pienelle tilalle, jossa orista koulutettiin uudelleen ratsu. Vaikka koulutus vaati aikaa ja hermoja, oli se ehdottomasti sen arvoista. Prinssi kilpailee yhä helppo A -luokassa kouluradoilla ja siltä löytyy myös kapasiteettia 70 senttimetrin rataesteille - joskaan entisen ravurin hyppytyyli ei päätä huimaa. Ravivuosinaan Prinssi ehti siittää viisi jälkeläistä, ja tähän päivään mennessä jälkeläisiä löytyy yhteensä yhdeksän kappaletta, jotka kaikki ovat päässeet näyttämään taitonsa joko raviradoilla, esteillä tai koulukentillä.

eii. Tahvonautti (rt, 152 cm)

eie. Valon Lahja (rt, 157 cm)

ee. Ilotar (rt, 152 cm) syntyi eräälle ratsastuskoululle. Tamman emä oli yksi lasten lempiratsuista kyseisellä ratsastuskoululla, isänsä taas kilpaili esteillä hyvin saavutuksin. Ilotar kasvoi emänsä tavoin ratsastuskoululla, ja se pääsi aloittamaan elämänsä lasten talutusratsuna. Seitsemän vuoden iässä tamma kuitenkin myytiin eteenpäin, ja se pääsi kokeilemaan onneaan kisaratsuna. Koulukiemurat sujuivat tammalta vain kohtalaisesti, mutta korkeat esteet se ylitti leikiten. Ilotar kilpaili 110 senttimetrin rataesteillä pitkälle iälle asti, kunnes vanhemmiten sen jalat alkoivat rasittua. Tamman lopetettua kisauransa se sai kaksi jälkeläistä, ja se jouduttiin lopettamaan 22-vuotiaana pitkään jatkuneiden jalkavaivojen takia.

eei. Ilopeli (rt, 153 cm)

eee. Rommitar (rt, 150 cm)

Jälkeläiset
   Syntynyt Varsa Emä Saavutukset
   20.07.2014 t. Kuuralehdon Pieni Merenneito Sovinnon Karoliina 2 erj-sij.
   16.08.2014 t. Pikkuinen Kesäleski Kesäheila -
   15.02.2015 o. Kuuralehdon Leijonamieli Savimajan Lilian 40 erj-sij.
   01.05.2015 t. Kuukarin Vaputar Vimperiina 40+ erj-sij., SV-III
   01.01.2016 t. Huvin Mella Viiman Melda SV-I
   13.01.2016 o. Kuukarin Pikkuviima Suven Viima -

Tarjolla jalostukseen!



Kilpailukalenteri, valmennukset ja päiväkirjat


ERJ sijoituksia 83 kpl

14.04.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 1/30
14.04.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/30
15.04.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/30
16.04.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 3/30
17.04.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 1/30
18.04.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 1/30
18.04.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 3/30
19.04.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/30
20.04.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 1/30
20.04.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 4/30
20.04.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 1/30
21.04.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 4/30
23.04.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/40
28.04.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 4/30
04.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 3/30
04.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/30
05.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 3/30
06.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 7/50
07.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/30
09.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 4/40
13.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 4/40
13.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/30
15.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 4/40
15.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 1/30
16.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 1/40
18.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 3/30
19.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/40
22.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/30

22.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/30
23.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 1/30
26.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 1/40
26.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/30
26.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/27
26.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/16
27.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 1/40
27.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 4/40
30.05.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 1/40
01.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 3/40
02.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/40
02.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 1/40
02.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 1/40
03.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/50
03.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 6/40
03.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 1/40
04.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/40
05.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/40
05.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 1/30
05.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/30
06.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 1/30
15.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 7/50
16.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 7/50
17.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 7/50
18.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 1/30
21.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/30
21.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 4/40
23.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/40

25.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/40
26.06.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 1/30
17.07.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/30
19.07.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/30
21.07.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/30
25.07.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/30
27.07.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 3/60
29.07.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 3/60
07.08.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 6/40
08.08.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 3/40
11.08.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 3/40
11.08.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 6/40
13.08.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/40
13.08.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 4/30
14.08.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/40
14.08.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/40
15.08.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/40
15.08.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 4/40
15.08.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 6/40
15.08.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 1/30
17.08.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/40
19.08.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 4/30
19.08.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 4/40
20.08.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/40
21.08.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 5/40
22.08.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/30
22.08.2014 - kutsu - ERJ / 100 cm - 2/30

31.05.2015 - kutsu - VSR-Cup / este, 100 cm - 5/51

29.05.2016 Päiväkirjamerkintä - kirjoittanut: Tallin omistaja (Siuri)

Takana oli huonosti nukuttu yö. Olin valvonut lähes kolmeen saakka pyörien sängyssä ja miettien Piksua sekä tämän uutta kotia. Vaikka minulle oli ollut jo pitkään selvää, että Piksu olisi ansainnut kunnon kodin, oli katumus orin myynnistä tullut todella vahvana mieleeni.

Olihan meillä tallityttöjä, jotka voisivat hoitaa Piksua. Ja kukapa ei Piksua haluaisi hoitaa, orihan oli aivan ihana hevonen, jonka kanssa oli mukava puuhailla.

Nousin sängystäni ylös ja otin puhelimeni yöpöydältä. Etsin koeratsastajan numeron ja soitin hänelle, vaikkei kello ollut vielä edes yhdeksää.

”No hei, Piksusta soittelisin”, aloitin. Minulle vastasi hieman unenpöpperössä oleva nuori, joka keskeytti minut asiallaan.
”Minä olinkin soittamassa sinulle. Mietimme orin ostamista vielä myöhään illalla ja päädyimme kuitenkin siihen, että Piksu on hieman vanha tarkoitukseemme”, hän vastasi nopeasti. Olin vähän hämmentynyt, ja sain suustani vain epämääräisen ”ai?”-äännähdyksen.
”Kiitos kuitenkin, kun saimme käydä tutustumassa oriin. Toivon kovasti, että se löytää arvoisensa kodin”, ääni puhelimessa jatkoi. Pieni hymy nousi huulilleni. Yritin kuitenkin hillitä iloni, kun vastasin tytölle: ”Varmasti löytää. Kiitos teille käynnistä ja onnea hevosen etsintään”.

Se oli lyhyt puhelu. Vain muutama lause, ja oloni oli suorastaan helpottunut. Piksu saisi jatkaa meillä elämäänsä, ja siitä tultaisiin varmasti pitämään huolta.

Puin vaatteet päälleni ja lähdin syömään aamupalaa. Tänään olisi kiire tallille kertomaan kaikille uutiset. Eihän meiltä Kuuralehdosta nyt hevosia tuosta noin vaan pois myydä, ei sentään.

28.05.2016 Päiväkirjamerkintä - kirjoittanut: Tallin omistaja (Siuri)

Lauantaiaamu. Kello oli lähemmäs yhtätoista, kun tulimme Saritan kanssa hoitamaan tammatallia ja odottamaan Piksun koeratsastajaa.

Puoli kaksitoista saapui auto pihaan. Jätimme Saritan kanssa siivoamiset kesken ja lähdimme vanhempaa naista ja hänen nuorta tytärtään vastaan. Tytär oli nimeltään Miina, ja hän oli etsimässä itselleen puskaratsua, jonka kanssa voisi kuitenkin harkita vielä muutamissa kisoissa pyörähtämistä. Istahdimme hetkeksi tallitupaan ja juttelimme esimerkiksi Miinan ratsastuskokemuksesta, kunnes lähdimme lopulta riimunarun kanssa hakemaan Piksua tarhasta.

Miina sai rauhassa ottaa Piksun kiinni ja taluttaa tämän karsinaan. Piksu luotti heti uuteen ihmiseen ja kulki tämän perässä karsinaan. Sarita haki orin varusteämpärin, ja tyttö alkoi hoitaa Piksua ratsastuskuntoon.

Kun ori oli kaikin puolin puhdas, lähtivät Sarita ja Miina hakemaan orin varusteita. Minä jäin tytön äidin kanssa juttelemaan, ja sain todella hyvän ja asiantuntevan kuvan orin mahdollisesta tulevasta kodista. Sarita ja Miina saapuivat pian, laittoivat yhdessä orille varusteet ja lähtivät taluttamaan sitä kentälle. Me tulimme äidin kanssa perässä.

Miina hyppäsi Piksun selkään ja lähti suorittamaan alkukäyntejä. Tytöllä oli ilmeisesti kokemusta ratsastuksesta jo monen vuoden ajan, ja se kyllä näkyi Miinan hyvästä ratsastusasennosta. Alkukäyntien jälkeen ratsukko teki hetken aikaa ympyröitä, muita kiemuroita, ravi- ja laukkatehtäviä, väistöjä sekä taivutuksia. Ratsukolla näytti pelaavan kaikin puolin hyvin yhteen, ja tytön puheista sai sellaisen kuvan, että Piksu voisi olla se oikea hevonen hänelle.

Pian ratsastushetki oli ohi, ja Miina hyppäsi alas orin selästä. Tarkistimme vielä, olisiko Miina halunnut nähdä, miten ori kulkee jonkun muun alla, mutta hänelle oli kuitenkin tärkeämpää saada hevonen kulkemaan itsensä alla heti alusta saakka hyvin. Se sopi meille. Talutimme orin takaisin karsinaansa ja aloimme ottaa tältä varusteita pois.

Jäimme Miinan ja hänen äitinsä kanssa vielä hetkeksi istumaan ja juttelemaan orista. Kaikki vaikutti todella hyvältä, mutta lupasimme miettiä vielä puolin ja toisin yön yli kauppoja. Minäkin olin myyty tulevasta kodista, ja olisin ollut valmis laittamaan Piksun vaikka heti perheen matkaan.

Kello oli lähemmäs viittä, kun koeratsastaja äiteineen lähti jatkamaan matkaansa. Kun auton valot katosivat nurkan taakse, lähdimme Saritan kanssa jatkamaan tammatallin siivoamista siitä, mihin jäimme. Mielessäni mietin jo Piksun lähtöä tallilta, mutta jollain tapaa ajatus kuitenkin tuntui kaivertavan mieltä. Ehkä en ollutkaan vielä valmis luopumaan orista?

25.05.2016 Päiväkirjamerkintä - kirjoittanut: Tallin omistaja (Siuri)

Eläinlääkärimme Marit oli tullut jo yhdeksäksi tallille, ja hän olikin täydessä vauhdissa Piksun kanssa, kun pääsin paikalle. ori oli ikäänsä nähden todella hyvässä kunnossa hampaineen kaikkineen, joskin pieniä lihasjumeja löytyi esimerkiksi lavoista. Marit suositteli meille hevoshierojaa, sillä se oli auttanut jo monen muunkin hevosen kanssa pienempiin lihaskipuihin.

Kun olimme päässeet Maritin kanssa yhteisymmärrykseen orin terveydentilasta, laitoimme Piksulle juoksutusvälineet ja lähdimme taluttamaan sitä maneesiin. Marit halusi nähdä Piksun askeleet vielä käytännössä, jotta hän osaisi katsoa eri tavalla orin kuntoa. Maneesissa talutimme pitkän aikaa oria ympäri, jotta se rentoutuisi kunnolla ennen juoksutushetkeä.

Juoksuttaminen liinassa oli Piksulle tuttu juttu. Annoin orin ensin kävellä ja muistella hieman ympyrällä kulkemista, mutta lähdimme melko nopeasti kokeilemaan myös ravia ja laukkaa. Marit huomasi, että Piksu oli hieman toispuoleinen, mikä ei usein tunnu ratsastuksessa mutta näkyy maasta käsin toimiessa. Yhäkin hän suositteli hevoshierojaa, jotta ori saataisiin kuntoon.

Juoksutuksen jälkeen lähdimme taluttamaan Piksua takaisin talliin. Marit lähti kirjoittamaan meille puhtaita papereita, ja minä lähdin viilentämään Piksua suihkun alle. Suihkun jälkeen vein orin saman tien ulos, sillä aurinko kuivattaisi sen varmasti. Ori asteli perässäni kiltisti laitumen reunalle ja lähti sitten sisälleen päästessään tervehtimään tarhakavereitaan. Ei kyllä uskoisi orin käytöksestä, että sillä oli jo ikää.

24.05.2016 Päiväkirjamerkintä - kirjoittanut: Tallin omistaja (Siuri)

Piksu alkoi olla hiljalleen meillä elämää nähnyt. Ori oli päässyt jo hyvään ikään, joten olin viettänyt monta päivää orin tulevaisuutta ajatellen. Teuraaksi Piksu ei menisi, mitään järkeä ei olisi tervettä oria laittaa pois, mutta harrasteratsuksi siitä varmasti olisi vielä jollekin.

Niinpä kirjoitin yön pimeinä tunteina myynti-ilmoituksen, ja aamulla sähköpostiini oli ilmestynyt jo kaksi kyselyä. Toisen kanssa päätimme sopia koekäynnin jo seuraavalle viikonlopulle. Sitä ennen olin ajatellut eläinlääkärimme Maritin katsovan, että ori olisi varmasti myyntikunnossa, mutta en ollut saanut häneltä vielä vahvistusta.

Tänään oli tiistai. Lähdin tuttuun tapaan puolen päivän aikaan tallille, jossa Piksu odotti minua tarhan porteilla. Otin orin mukaani ja talutin sen karsinaansa. En ollut itse hypännyt pitkään aikaan Piksun selkään, joten tänään oli hyvä päivä lähteä orin kanssa suorittamaan koulukiemuroita kentällä.

Varusteiden laittaminen sujui nopeasti, ja pian olimme valmiita siirtymään ulos. Lämpötila oli lähemmäs kahtakymmentä astetta, joten t-paidalla pärjäsi hyvin. Kentälle saapuessamme kiristin vielä orin satulavyön ja hyppäsin sen selkään.

Jo alkukäyntien aikana pystyin toteamaan, että orin askeleet olivat hieman kohmeessa ja se tarvitsisi pitkät alkulämmittelyt. Ne minä myös soin vanhalle rouvalle, ja kävelimme hyvän aikaa kenttää ympäri. Piksu rentoutui hiljalleen allani, ja pääsimme työskentelemään kunnolla.

Teimme kaikenlaisia tehtäviä Piksun taitotason mukaan, kuten pohkeenväistöä, vastalaukkaharjoituksia, lisättyjä askellajeja sekä taivutuksia. Piksu kulki allani niin kuuliaisesti, ja olin aivan varma, että joku saisi orista vielä hyvän ratsun. Sen kanssa voisi hyvin vielä käydä koulukisoissa ja teettää jopa varsan.

Ratsastuksen jälkeen hyppäsin alas orin selästä ja talutin tämän takaisin karsinaansa. Otin orilta varusteet pois, ja se alkoi saman tien hamuta heiniä maasta. Hoidin Piksun kuntoon ratsastuksen jäljiltä ja laitoin tälle myös jääpussit kylmettämään jalkoja. Ei Piksulla toistaiseksi vammoja jaloissaan ollut, mutta ei kylmäämisestä mitään haittaakaan olisi - parempi ennaltaehkäistä kuin katua jälkeenpäin.

Kun ori oli kunnossa, jätin sen karsinaan ja lähdin jatkamaan muita tallihommiani. Vilkaisin puhelintani, johon oli tullut tekstiviesti: ”ok”. Huomenna olisi Piksulla eläinlääkäripäivä; saa nähdä, mitä siitä tulee.

30.05.2016 Estevalmennus - kirjoittanut: Katarina W.

Valmennuksen aiheena olivat erikoisesteet ja lähestymiset. Melkein kaikki esteet pidin melko matalina, 60 cm - 80 cm, sillä nyt ei alettu hyppäämään korkeutta. Rakensin ratsukon itsenäisen alkuverryttelyn aikana kentälle kuuden esteen radan, jossa jokainen oli erikoiseste. Välillä vilkaisin ratsukon työskentelyä, ja meno näytti oikein pirteältä. Piksu näytti olevan lähdössä välillä lentoon, niin innostunut se oli jo puomityöskentelyssä.

Kun verryttelyt oli tehty, aloimme töihin este kerrallaan. Ensimmäisenä esteenä oli pieni vesieste, jossa uiskenteli kumiankkoja. Ankat osoittautuivat tosi jännittäviksi, ja esteelle tulikin hurja hyppy. Toisella kerralla este sujui jo paremmin, kun ankat olivat tulleet tutuiksi. Toiselle esteelle tuli vino hyppy pienelle pystylle, joka sujui kuin vettä vain. Kolmas este oli sarja, jossa oli ristikko ja okseri. Ja kyllä Piksusta huomasikin, että se on estehevonen henkeen ja vereen! Näytti siltä, että Sarita sai vaan ohjata hevosen oikeaan suuntaan ja Piksu teki loput.

Viides este oli muuri, joka se oli jo ihan esteen kokoinen, 100 cm. Kuudes ja viimeinen este oli rakennettu renkaista, joka ei tuottanut sekään Piksulle ongelmaa. Jokaisen esteen hyppäämisen jälkeen annoin ratsukolle palautteen, joka oli pääsääntöisesti positiivista. Radalle kaipasin kontrollia, jottei Piksu lähtisi ihan omille nopeuksilleen. Tietysti hevosen oma tarmo tulisi säilyttää.

Ensimmäinen rata sujui hieman hatarasti, hevosella tosiaan oli liian paljon vauhtia. Radan jälkeen pyysin ratsukkoa menemään ainoastaan sarjavälin - sen verran himmaten, että väliin tulee kolme rauhallista laukka-askelta, eikä kahta nopeaa. Tämä sujui hyvin ja käskin ratsukon siitä suoraan radalle, säilyttäen saman fiiliksen temmossa. Tämän jälkeen rata meni oikein mallikkaasti ja valmentaja oli ylpeä! Sarita itsekin oli tyytyväinen sekä hevoseen että omaan ratsastamiseensa, joten annoin heidän hypätä vielä Saritan mielestä vaikeimman esteen. Annoin ratsukolle palautteen heidän itsenäisen loppuverryttelynsä aikana.