Koistilan Mania

Kuvat © Kasvattaja
Nimi: Koistilan Mania, "Mania" Rekisterinumero: VH16-018-1812
Rotu: Suomenhevonen Omistaja: Kuuralehto, Siguri (VRL-11290)
Sukupuoli: Ori Kasvattaja: Koistila, Vibaja (VRL-00727)
Syntynyt: 05.09.2015, 6v (ikääntyy satunnaisesti) Koulutustaso: ko: heB, re: 110 cm, Helppo
Säkäkorkeus: 159 cm Painotus: Este-/kenttäpainotus
Väri: Ruunikko Suku: 2-polvinen

Tämä on virtuaalihevonen

Luonne

Joskus hevonen jää unohduksiin ja lähtee kiertämään kodista toiseen. Toisinaan usean kodinvaihdon takia hevosen pohjakoulutus on lähes olematonta, ja siitä tulee enemmän projekti kuin kisaratsu. Niin, Mania on se meidän projekti, se hevonen, jonka kanssa saimme tapella lähes tunnin, jotta saimme sen ulos hevostrailerista; joka alkoi hyppiä pystyyn saman tien päästessään pihaan ja jonka talutukseen tarvittiin kolme ihmistä. Lopulta saimme orin karsinaan, jolloin se aloitti sellaisen huudon, ettei toista ollut tallillamme nähty. Silti minua hymyilytti - mieleeni tuli tarina villihevosesta, suuresta orista, joka ei helpolla nöyrtyisi ihmisen tahtoon, sellaisesta vapaasta sielusta. Ja sen minä kesyttäisin.

Kuukaudet kuluivat vauhdilla työstäessäni Maniasta kelvollista ratsua. Jouduimme ottamaan monta kertaa takapakkia, mutta niin vain kävi, että lopulta ori alkoi hiljalleen rauhoittua ja luottaa ihmisiin. Ratsastuskoulutus aloitettiin hitaasti, mutta kävi ilmi, että Manialla oli kykyä oppia asioita nopeasti, ja mitä rauhallisemmaksi se kävi, sen helpommin koulutus onnistui.

Nykyään Mania on päässyt ”projektista” siihen pisteeseen, jota tavoittelimme. Hoitaessa Mania seisoo melko nätisti paikoillaan, joskin monella on tapana sitoa se varmuuden vuoksi kiinni karsinaan, jottei vahinkoa pääse tapahtumaan. Meille tullessaan ori ei sietänyt mahan alta harjaamista, mutta nykyään kaikki toimenpiteet sujuvat ongelmitta. Taluttaessa ori on kehittynyt myös kovasti, ja nykyään se kulkee ihmisen perässä nöyränä, joskin ohi kulkevat tammat saavat tämän nostamaan hieman päätään. Aivan vieraat ihmiset Mania ottaa vastaan luimimalla korvia, mutta ne nousevat nopeasti takaisin pystyyn - ties vaikka uudella ihmisellä olisi herkkuja mukanaan? Eläinlääkärit ja kengittäjät eivät ole orin parhaita ystäviä, mutta siedettäviä kuitenkin. Niille ei tule uhiteltua, ei se kuitenkaan mitään hyödyttäisi.

Ratsastaessa Mania on äärimmäisen rauhallinen, ja se tarvitsee todella paljon rohkaisua ratsastajalta liikkuakseen oikein. Se suorittaa jokaisen tehtävän asenteella ”ai näin? Teenkö oikein?”, joskus jopa ratsastajan kyllästymiseen asti. Oria täytyy olla jatkuvasti myötäämässä ja kehumassa, mutta se saa koko ajan enemmän ja enemmän luottoa itseensä, joten oletamme orin olevan myöhemmin vieläkin helpompi ratsu. Manian selkään ei voi laittaa ihan ketä tahansa, sillä se hermostuu liiasta potkimisesta ja ohjista kiskomisesta, mikä taas pidemmällä tähtäimellä pilaa orin. Paras ratsastaja on osaava ja maltillinen, joka ymmärtää sen, että orin koulutus on vielä kesken.

Esteillä Mania tarvitsee yhtä lailla ratsastajan kokoaikaisen huomion. Mikäli ratsastaja jää selkään haaveilemaan, saattaa ori lyödä jarrut pohjaan, sillä se on epävarma tekemään mitään itsenäisesti. Parhaimmillaan ori kuitenkin ylittää esteet huolellisesti, ja sen hyppytyyli on todella pehmeä ja joustava. Ori osaa katsoa hyppypaikat hyvin, ja se ei mielellään kiellä esteellä; ennemmin hyppää sitten yli tiputtaen puomin. Kehittymisen varaa olisi nopeissa käännöksissä, sillä ori saattaa jäädä odottamaan vahvistusta ratsastajan ensimmäisiin apuihin, mikä syö hieman aikaa. Kaiken puolin Mania on kuitenkin todella hieno esteratsu, jonka kapasiteetti riittää jopa yli metriin.

Maastoesteillä Mania on astetta reippaampi ja energisempi. Koska maastoesteradat sisältävät paljon pitkiä suoria, ei mahdollisuutta virheisiin ole kovin paljoa - niinpä ori saattaa todella juosta niin kovaa kun jaloistaan pääsee. Mania ei välitä erikoisista esteistä, kunhan sen ohjaa suoraan estettä kohti. Vesiesteet saattavat joskus harvoin saada orin hieman varovaiseksi, mutta mikäli ratsastaja pyytää sitä eteenpäin, menee se varmasti. Yleisesti Mania on todella rehellinen ratsu, joka antaa kaikkensa ja joka tarvitsee vastapalvelukseksi vain rohkaisua ratsastajalta.

Uudet paikat saavat Mania hieman jännittyneeksi, eikä se mielellään mene kuljetusautoon. Jonkin aikaa tutustuttuaan uuteen paikkaan, ihmisiin ja hevosiin ori kuitenkin rauhoittuu huomattavasti. Manian kanssa olisi hyvä saapua hieman aiemmin esimerkiksi kisapaikoille, jotta se saisi katsella rauhassa ympärilleen ja rentoutua kunnolla ennen lämmittelyjä. Kotioloissa ori on melko nopeasti valmiina työskentelemään, mutta vieraat kentät saavat sen kulkemaan etupainoisena jyränä melko pitkään, ennen kuin se pääsee lopulta rentoutumaan. Kaikin puolin kisamatkat sujuvat poikkeuksetta hyvin, kunhan mennään orin ehdoilla.

Mania on hevonen, jonka kanssa tulee olla selkeä ja muistaa edetä täysin orin ehdoilla. Se on yhäkin keskeneräinen hevonen, jolla kuitenkin on todella paljon motivaatiota kisakentille. Kaikin puolin Mania on sympaattinen hevonen, joka yrittää tehdä parhaansa luottaakseen ihmisiin ja oppiakseen oikeaksi kesyhevoseksi.


Suku

i. Hiprakan Miiku
sh, rt, 153cm
KTK-II, SLA-II, SV-I
ii. Tukkilan Kosti
-
iii. Postimies
evm
iie. Tukkilan Martta
evm
ie. Vilpertin Hile
Ch, YLA3
iei. V.A. Vilpertti
evm
iee. Mölkkylän Heini
evm
e. Koistilan Miina
sh, rn, 159cm
-
ei. Suippo
KTK-II, ERJ-II
eii. Suorittaja
evm
eie. Lumimarja
evm
ee. Melmiina
KTK-II
eei. Renttu
evm
eee. Helmiina
evm

Jälkeläiset
   Syntynyt Varsa Emä Saavutukset
   00.00.2000 t. nimi nimi -
   00.00.2000 t. nimi nimi -

Tarjolla jalostukseen!



Kilpailukalenteri, valmennukset ja päiväkirjat


ERJ sijoituksia 0 kpl

10.03.2016 ERJ, Satulinna, 110cm, 03/30
12.03.2016 ERJ, Satulinna, 110cm, 03/30
14.03.2016 ERJ, Satulinna, 110cm, 01/30
18.03.2016 ERJ, Satulinna, 110cm, 05/30
19.03.2016 ERJ, Satulinna, 110cm, 04/30
20.03.2016 ERJ, Satulinna, 110cm, 01/30
21.03.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 04/30
22.03.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 01/30
22.03.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 04/30
23.03.2016 ERJ, Satulinna, 110cm, 05/30
24.03.2016 ERJ, Satulinna, 110cm, 01/30
25.03.2016 ERJ, Satulinna, 110cm, 02/30
26.03.2016 ERJ, Satulinna, 110cm, 02/30
27.03.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 01/30
27.03.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 05/30
28.03.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 04/30
29.03.2016 ERJ, Mörkövaara, 120cm, 06/37
04.04.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 05/30
04.04.2016 ERJ, Mörkövaara, 110cm, 06/40
04.04.2016 ERJ, Mörkövaara, 110cm, 06/40
04.04.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 03/30
05.04.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 04/30
05.04.2016 ERJ, Mörkövaara, 110cm, 01/40
05.04.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 01/30
06.04.2016 ERJ, Mörkövaara, 110cm, 02/40
07.04.2016 ERJ, Mörkövaara, 110cm, 04/40
07.04.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 05/30
08.04.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 01/30
08.04.2016 ERJ, Mörkövaara, 110cm, 06/40
09.04.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 03/30
11.04.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 05/30

11.04.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 04/30
11.04.2016 ERJ, Mörkövaara, 110cm, 02/30
11.04.2016 ERJ, Mörkövaara, 110cm, 01/30
12.04.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 03/30
13.04.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 04/30
15.04.2016 ERJ, Mörkövaara, 110cm, 04/30
15.04.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 04/30
16.04.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 03/30
18.04.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 04/30
18.04.2016 ERJ, Brünhill, 120cm, 03/30
00.00.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 00/00
00.00.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 00/00
00.00.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 00/00
00.00.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 00/00
00.00.2016 - kutsu - ERJ / 110 cm - 00/00

00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00

00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00
00.00.2016 - kutsu - KERJ / Helppo - 00/00


00.00.0000 - Päiväkirjamerkintä
Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä

24.08.2016 Kouluvalmennus - kirjoittanut: Sarita, tallityttö (Siguri)

”Myötää ohjista. Myötää, myötää, myötää!” jaksoi Paula huutaa jokaisella askeleella. Olin harrastanut ratsastusta yli kymmenen vuotta, ja pitkästä aikaa minusta tuntui siltä, että tein kaiken väärin.
”Hyvä, siirry käyntiin ja kehu sitä.”

Tänään olimme yhteistuumin päättäneet harjoitella aivan simppeleitä asioita, kuten siirtymisiä ja laukkaa. Manialla selvästi oli taitoa kulkea ratsastajan alla, mutta se tarvitsi niin mielettömästi rohkaisua ihmiseltä. Olin tottunut herkkiin hevosiin, mutta en sellaisiin, jotka todella tarvitsivat jatkuvaa myötäämistä ja kehumista.
”Ja sitten pitkän sivun alusta laukka.”

Alkutunnin lämmittelyt ja siirtymiset olivat sujuneet jopa yllättävän hyvin, joskin Paulan täytyi muistuttaa minua jatkuvasti siitä, että puolipidätteet olivat tänään sata kertaa tärkeämpiä kuin yleensä. Mania vaikutti kaikin puolin todella kiltiltä hevoselta ratsastaa, ja olin aivan varma, että siitä tulisi vielä oiva kouluratsu.

”Ja uudestaan laukka!” huusi Paula, ja minä tein töitä käskettyä. Manian laukka ei ollut mikään kaunis näky, mutta ainakin se meni eteenpäin. Orin täytyi hakea hieman tasapainoa, mutta kun se lopulta löytyi, niin laukkakin alkoi olla ihan siedettävää. Manialla kuitenkin oli paha tapa kulkea pää pystyssä, eikä se käyttänyt takaosaansa niin paljoa, kuin mitä olisi pitänyt. Tästä oli kuitenkin hyvä lähteä kehittymään.
”Myötää!”

Loppukäyntien aikana Paula tuli kävelemään viereeni ja antoi neuvoja Manian kanssa toimimiseen. Takapakkia ei saanut ottaa missään nimessä, joten sen selässä oli oltava tarkka. Paula totesi huomaavansa Maniassa todella paljon hukkaan heitettyä potentiaalia, joka saataisiin vielä varmasti kaivettua esiin. Olihan Mania onneksi todella yhteistyökykyinen hevonen.

14.07.2016 Päiväkirjamerkintä - kirjoittanut: Sarita, tallityttö (Siguri)

”Ei tästä tule yhtään mitään. En jaksa enää”, mumisi omistaja kävellessään minua vastaan tallikäytävällä. Hän piti tiukasti kiinni kädestään, enkä voinut olla kovin väärässä todetessani, että Mania oli upottanut hampaansa omistajaan - jälleen kerran.
”Pitääkö tässä nyt todella tilata joku hevoskuiskaaja? Vai laittaa koko hevonen vain suoraan makkaratehtaalle?” hän huusi yrittäessään avata pesutilan hanaa, jotta saisi kylmää kädelleen.
”Hei, meillähän on mennyt ihan hyvin tähän asti”, yritin rauhoitella omistajaa, joka oli erittäin harvoin noin tuohtunut kuin nyt. Selvästi oli tosi kyseessä.
”Hyvin?! Kutsutko sinä sitä hyväksi, että meillä on tallissa metelöivä hevonen, joka hädin tuskin päästää ketään karsinaansa. Ja auta armias, kun hipaisin orin mahaa - jäi varmaan ikuiset arvet”, hän jatkoi huutamista.

Olihan omistajan sanoissa perää. Mania oli ollut meillä jo kuitenkin yli kuukauden, eikä edistystä ollut tapahtunut ihan hirveästi. Enää orin taluttamiseen ei kuitenkaan tarvinnut kolmea ihmistä - niin kuin sinä päivänä, kun ori saapui talliimme - vaan yksi jääräpäinen tapaus riitti.
”Soitanko Annikalle?” kysyin varovasti omistajalta, joka näytti helpottuneelta saadessaan vihdoin vesihanan auki vasemmalla kädellään.
”Soita! On se kumma kun ei omalle hevoselleen pärjää”, hän totesi tuohtuneena.

Puhelinsoiton ja puolen tunnin päästä Annika saapui lopulta tallille. Kerroin hänelle, ettei omistajalla ollut tänään enää voimia tapella Manian kanssa, joten Annika sai luvan viedä orin laitumelle.
”Taisi olla virhe ostaa koko hevonen. En ole nähnyt omistajaa yhtä pahantuulisena sitten Everstin saapumisen”, ja siitäkin oli jo monta vuotta. Annika nappasi käytävälle jääneen riimunarun ja meni hakemaan Maniaa karsinastaan. Ori seisoi takapuoli ovelle päin, mutta Annika asteli kylmän viileästi karsinaan. Jonkin aikaa hän jaksoi seurata orin pään viskomista kunnes lopulta sai kun saikin riimun hevosen päähän ja lähti taluttamaan tätä ulos. Minä väistin varmuuden vuoksi hieman kauemmaksi orista, sillä ei olisi ollut ensimmäinen kerta, kun se alkaisi hyppiä pystyyn käytävällä.

Niin vain kävi, että muutamaa minuuttia myöhemmin Annika palasi talliin ja kertoi saaneensa orin tarhaan.
”Olet kyllä ihan mieletön. Ja kohta varmaan ainoa, joka uskaltaa mennä lähellekään orin karsinaa”, naurahdin Annikalle.
”Mihin me hevoskuiskaajaa tarvittaisiinkaan, kun meillä on Annika”, totesi omistaja ilmestyessään oritalliin takaisin käsi käärittynä pakettiin.