Yleistä

Nimi: Loskainen Syysaamu
Kutsumanimi: Loska
Sukupuoli: Tamma
Väri: Palomino, elsi, mtj srsk
Ikä: 9 vuotta
Säkä: 155cm
Rotu: Suomenhevonen

Pelipaikka: Caralia
Lauma: Lumihevoset, johtajatar
Pelaaja: Sachiyo






Ulkonäkö:
Loska on väriltään palomino, joten sen ruskeahkoa karvaa koristaa vaalea harja. Sen karva on melko lyhyttä, mutta talvikarva on tiheää ja pehmeää. Yleensä talvikarva tulee aluille jo ennen aikojaan heti viileän ilman astuessa esiin. Tamman harja on melkoisen paksu, takkuinen ja lyhyt. Ennen saarelle tuloa oli sen harja leikattu lyhyeksi eikä sillä ole taipumusta kasvaa pidemmäksi, kuin muutaman kymmentä senttiä. Takut kuitenkin ilmestyvät aina harjaan, vaikka sitä kuinka yrittäisi pitää siistinä. Tamman häntä on melko pitkä ja melkein yhtä takkuinen kuin harjakin.
Loskalla on kaunis epäsymmetrinen läsi päässä. Se näyttää pitkälti normaalilta läsiltä, jossa on reikä otsassa oikealla puolella. Lisäksi tammalla on takajaloissaan särkyneet sukat, oikean jalan sukka hieman korkeampi kuin vasemman. Loskan jalat ovat melko matalat, mutta hyvinkin lihaksikkaat ja kestävät. Sen vartalo on melko lyhyt, mutta hyvin muodokas. Loskan silmät ovat suklaanruskeat ja yleensä melko säihkyvät.
Tamman askeleet ovat melko epämukavan tönköt, ravi varsinkin. Loska ei ole tottunut ravaamaan kevyesti jalkoja nostellen, vaan se yrittää päästä eteenpäin mahdollisimman nopeilla, lyhyillä askelilla. Käynti on tammalla kuitenkin melko miellyttävää.
VÄRIKARTTA


Luonne:
Loska on todella sopeutuvainen ja rento hevonen. Se on johtajaksi päästyään oppinut ottamaan elämäänsä hieman vastuuntuntoisemman asenteen ja tulemaan toimeen erilaisten hevosten kanssa.
Loska ei usko ensivaikutelmiin. Ensin on tärkeää tutustua kunnolla toiseen, ennen kun voi varmaksi sanoa, minkälainen toinen todellisuudessa on. Tamma ei ole sinisilmäinen eikä todellakaan hyväuskoinen; se osaa katsoa asioita reaalisesta näkökulmasta. Loskalla on tapana antaa toinen mahdollisuus korjata toisten rikkomia lupauksia ja tekoja, mutta toiseen kertaan se jääkin. Tarpeen tullen Loska osaa ottaa ohjat käsiinsä ja laittaa asiat järjestykseen parhaimmalla näkemällä tavallaan.
Tamma solmii syvempiä ihmissuhteita helpommin orien kuin tammojen kanssa. Loska ei erityisemmin pidä liian neitimäisistä hevosista, mutta johtajana on oppinut katsomaan näitäkin eri tavalla: jokainen on yksilö ja käyttäytyy juuri niin kuin haluaa, eikä kenelläkään muulla ole siihen sanomista. Hiljaa mielessään tamma saattaa ajatella hevosista ikäviäkin asioita, mutta julki ne eivät tule.
Loska on oman tiensä kulkija ja se kunnioittaa sääntöjä ja lakeja. Ennen tamma eli sanonnan 'saa tehdä, jos ei jää kiinni' mukaan, mutta omalta osaltaan hän on lojaali yhteisille säännöille. Loska ymmärtää kyllä erehtymisen muiden osalta ja tietää, millaista on olla kiinnostunut lievissä tapauksissa sääntöjen rikkomisesta.
Tamma osaa välillä olla todella itsepäinen, ja se pitää tiukasti kiinni sanoistaan. Uhkarohkeuttakin tammalta löytyy, mutta tyhmänrohkeaksi tätä ei voi kuvailla. Sen sijaan Loska pitää pienistä haasteista ja kisailuista.
Loska on puhelias varsinkin tilanteissa, joissa toinen osapuoli on sosiaalinen. Se saattaa jäädä juttelemaan pidemmäksikin aikaa, jos juttu luistaa. Jokainen vastaantulija saa varmasti seuraa tammasta halutessaan. Loska tutustuu mielellään muihin hevosiin ja viettää mieluusti aikaa heidän kanssaan. Varsinkin ystävätason saavuttaessa tamma pitää toisesta kiinni kovasti ja suojelee tätä henkeen ja vereen asti. Myös perhe on asia, jonka puolesta Loska tekisi mitä vain.


Menneisyys:
Loska syntyi eräänä viileänä kevätaamuna. Ilma oli kuin syksyn alku, tästä syystä se nimettiin Loskaiseksi Syysaamuksi.
Loska eli äidinsä kera maalla. Hevosia hoiti nuorehko tyttö, joka ei ajatellutkaan muuta kuin hevosiaan. Se todella rakasti hevosiaan, eikä ajatellut luopuvansa niistä, koskaan. Meni vuosi, toinen, kolmas. Pian elettiin jo aikaa, jolloin tamma täytti viisi vuotta. Syntymäpäivänään Loskan äiti päästettiin laukkaamaan vihreimmille niityille. Jalkavaivansa vuoksi ei sitä enää pystytty auttamaan.
Kului lisää vuosia, ja tyttö kävi katsomassaan hevostaan yhä harvemmin. Ennen tallilla rampannyt pikkutyttö oli kasvanut jo nuoreksi aikuiseksi, ja koulutyöt veivät kaiken ajan. Hevonen saattoi seistä pitkiä aikoja karsinassaan. Tyttö ratsasti sillä kyllä päivittäin, mutta lopun ajan se seisoi toimettomana. Pian koitti päivä, jolloin tyttö osti oman asunnon, ja muutti maalta kaupunkiin. Tällöin Loska täytti kuusi vuotta. Hevosta ei voitu ottaa pääkaupunkiseudulle mukaan, joten Loska jäi yksin talliinsa tytön vanhempien hoidettavaksi. Hevosella ei puoleen vuoteen ratsastettu. Tyttö palasi joululomalla viettämään joulua kotona, jolloin Loska todella ilahtui. Se pääsi laukkaamaan lumihankeen, ja sille rakennettiin suurempi laidun, jossa se viettäisi aikansa. Pian oli aika kuitenkin tytön lähteä takaisin opiskelemaan, ja hevonen jäi taas yksin. Joka ilta hevonen vietiin ulos. Se laidunsi päivät pitkät, kunnes koitti kohtalokas päivä.
Tytön vanhemmat lähtivät itkien mustissa puvuissaan pois kotoa. Illalla he palasivat, ja jättivät hevosen laitumelle. Kului vuosi, eikä tyttöä enää näkynyt. Joka ilta Loska laukkasi laitumen toiseen päähän toivoen näkevänsä tytön pian, mutta sitä ei näkynyt. Loska luovutti.
Se oli syönyt laitumen melkein tyhjäksi. Se sai edelleen ruokaa päivittäin, mutta muuten sitä ei hoidettu. Hevosen harja alkoi takkuuntua, ja sen karva menettää kiiltonsa. Se odotti jonkun auttavan, mutta kukaan ei vastannut sen kutsuihin.
Eräänä iltana hevosen omistajien luokse saapui eräs perhe, jossa oli yksi nuori tyttö. Se tuli ovesta ulos riimunaru kädessään, ja vei hevosen sisään. Se harjasi, ja hoiti tämän. Se leikkasi Loskan harjan lyhyeksi ja selvitti sen. Tuli ilta, ja tytön piti lähteä takaisin kotiin. Hevonen vietiin takaisin laitumelle.
Seuraava päivä koitti, eikä Loska jaksanut enää. Se ansaitsi mielestään parempaa kohtelua, kuin heitteillejätön. Loska yritti hypätä laitumen lankojen yli kompastuen niihin. Se sai pieniä ruhjeita, mutta se ei sitä haitannut. Loska lähti kävelemään tietä pitkin, josta se oli kävellyt ennenkin. Paikka vei merenrannalle, sinne, missä hän oli ollut vuosia sitten tytön kanssa.
Hevonen katsoi merta pitkään, ja muistikuvat palasivat pätkittäin. Kuinka mukavaa heillä olikaan ollut täällä kahdestaan! Mutta nyt ei tytöstä kuulunut vuoteen mitään, aivan kuin se olisi kadonnut jäljettömiin. Loska lähti kohti merta. Se kahlasi aluksi viileähkössä vedessä, jota aurinko viimeisillä voimillaan yritti lämmittää. Pian tamma olikin jo kokonaan veden peitossa, päätä mukaan lukematta. Se lähti uimaan kohti tuntematonta. Kohti Caraliaa.



Caraliassa tapahtunutta:
Loska on..
..liittynyt metsäponeihin
..saanut ystäviä
..vaihtanut laumaansa lumihevosiin
..noussut lumihevosten johtajaa vastaan kapinaan
..päätynyt itse lumihevosten johtajattareksi
..päätynyt löytämänsä varsan huoltajaksi.


Suhteet:
Perhe: -
Ystävät: Salto, Gamette, Fórkelling, Býlor, Jamas
Tutustumisen arvoisia: Snowy Samantha, Mozzarella
Arvostaa: Maustamaton Kermaviili, Leímaj Jeek Skrák, Strangler Cleopatra, Belshet Stonehead
Pitää: Arago, Orion
Ei pidä: Panda
Ei mielipidettä/tavannut: Rijm, Dark Iris, Qigiq, Spring's tear, Skogforvalter, Agil Branco, Jager, AN Actyality, Blue-eyed Arthur, Narcissus Narcosis, Quickstep, Shining, Vihm, Tähtihumun Stina, Sathe


Pelatut pelit:
Pelejä voi selata AIKAJANALTA

Muuta:
Nähtiin ensimmäisen kerran 15.08.2010.
Sachin viides hahmo.
Ihmisten iässä n. 32-vuotias.


Kuvagalleria:



Fan-artit:








HAHMOT


Faramir
Lawless
» Loska
Titania
Rionna
Tuisku
Arthur
Megaira
Lucas
Sigurveig
Kuva © sxc.hu; Tausta//Tekstit © Sachiyo