Yleistä

Nimi: Arthur
Kutsumanimi: Arthur
Sukupuoli: Ori
Väri: Voikonhallakko, sma
Ikä: 9 vuotta
Säkä: 135 cm
Rotu: Vuonohevonen

Pelipaikka: Caralia
Lauma: Vuoristoponit, laumalainen
Pelaaja: Sachiyo






Ulkonäkö:
Arthur on suoraan rotumääritelmän mukainen norjanvuonohevonen. Sen vartalo on pyöreä ja lihaksikas, ja ruumiinrakenne todella vahva. Arthurilla on vartaloon verrattuna hieman pienehkö ja lievästi kovera pää. Kaula on paksu mutta pitkähkö pitäen silti ponimaisuutta yllä. Kaula kiinnittyy hyvin vartaloon, jossa on vastassa matala säkä. Selkä on lyhyt ja lavat sekä lautaset sopusuhtaiset.
Arthurin karvapeite on ohut, mutta talvisin karvaa tulee senkin edestä. Karva on selästä melko tummankeltaista ja vaalenee vatsaa kohti. Vatsa ja jalkojen sisäosat ovat lähes valkoiset, hieman kerman sävyyn taittuvat. Arthurin jalat tummenevat maata kohti ja etujaloista löytyy tummanruskeaa polviin saakka (lukuunottamatta vaaleaa sisäpintaa) sekä takajaloista hieman vuohisnivelien yläpuolelle.
Arthurin pää on kaunis ja hyvärakenteinen. Sen turvassa on vain hieman tummanharmaata sieraimiin saakka, jonka jälkeen väri taittuu valkoisen kautta pohjaväriin. Silmän ympäriltä löytyy myös harmaan sävyä, jonka keskellä on tummanruskeat silmät. Korvat ovat hitusen pienet, mutta ne käyvät hyvin pienikokoiseen päähän.
Orin harja on väriltään normaali vuonoponin harja; ulkoreunat ovat vaaleat, hieman vaaleammat kuin muu karva, ja keskellä kulkee tummanruskea raita. Harja on kuitenkin kasvanut pitkäksi, joten se ei pysy pystyssä, vaan on pörröisenä kaulan päällä tasaisesti molemmilla puolella. Otsahiukset ovat pitkät mutta ne ovat asettuneet hyvin pään mukaisesti, eikä roiku silmillä kuin harvoin. Orin harjan värit jatkuvat siimana selän keskiosaa pitkin kohti häntää, jossa se saa aikaan hännän tumman alaosan. Päältä häntä on kuitenkin vaaleaa, mutta niin lyhyttä, että tummat jouhet näkyvät latvasta.
Orin liikkeet ovat todella sulavia ja ravissa se näyttää suorastaan liitävän ilmassa. Se kulkee aina tasaisesti ja pysyy hyvin askellajien rytmissä. Sen jalat kaartuvat kauniisti, olivat ne missä asennossa tahansa.
VÄRIKARTTA


Luonne:
Arthur on todella mukava ori – sille päälle sattuessaan. Orissa on kaksi puolta, jotka toisinaan ottavat vallan hänestä. Ori sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä, joka useimmiten näkyy jo päällepäin. Toisinaan on myös kausia, kun ori pystyy olemaan aivan oma itsensä.
Maanisen vaiheen ollessa pinnalla ori käy todella kierroksilla. Se tykkää kokeilla kaikkea uutta ja on jopa hieman tyhmänrohkea. Ori tutustuu tällöin mielellään uusiin hevosiin ja haalii itselleen paljon ystäviä. Ori ei jaksa edes välittää turhista tappeluista vaan se kukoistaa positiivista elämäniloa. Ori näkee itsensä hienona persoonana – ehkä välillä hieman liiankin hienona. Ei Arthur narsistinen ole, mutta hän luulee välillä itsestään liikoja. Ori on täysin vastuuntunnoton eikä hänelle voi luottaa mitään suuria tehtäviä.
Toinen puoli, depressiivinen vaihe, vie orin taas omaan kuplaansa, josta hän ei halua tulla pois. Mikään ei kiinnosta ja kaikki on yhtä tyhjän kanssa. Yleensä huonoina hetkinä orin valtaa lapsuuden traumat, ja hän saattaakin yhä välttää suurempia oreja viimeiseen saakka. Muutenkin masentuneina hetkinä orin on vaikea tehdä tuttavuutta kenenkään kanssa.
Maaninen ja depressiivinen vaihe näkyvät vuorotellen orin käyttäytymisessä. Vaiheet voivat kestää muutamasta päivästä jopa kuukausiin, mutta välissä on myös oireettomia jaksoja, joina ori pystyy olemaan aivan oma itsensä. Arthur on oikealta luonteeltaan leppoisa ja huumorintajuinen, ja tulee toimeen kaikkien kanssa. Hän jaksaa kiinnostua asioista ja osaa myös kertoa rehellisesti omat mielipiteensä Ori ei helposti alistu muille, mutta ymmärtää laumahierarkian täydellisesti ja kunnioittaa näin ollen johtajaa ja laumakäytöstä, kuten laumarajoja. Arthurin seksuaalinen mielenkiinto ei kohdistu vain tammoihin tai oreihin, vaan siihen, millainen toinen todellisuudessaan on. Ei kuitenkaan sovi unohtaa, että menneisyytensä takia Arthur on varuillaan orien seurassa, mutta jos joku saa tämän luottamuksen, on helppo ystävystyä paremminkin.
Ori tykkää kulkea vuoristossa, sillä se muistuttaa häntä Norjan vuonoista. Arthur on onneksi todella sopeutuvainen, joten hänen on helppo elää paikassa kuin paikassa. Välillä hän tykkää asettua paikoilleen kun taas toisinaan vaeltaa päivästä toiseen etsien uusia paikkoja, seutuja ja tuttavuuksia.


Menneisyys:
Arthur syntyi Norjassa pienelle vaellustilalle keskelle kauneimpia maisemia ja vuonoja. Hänen vanhempansa olivat molemmat tilan hevosia, ja Arturin syntymää odotettiin kovasti. Arthur sai ensimmäisinä kuukausinaan tutustua äitiinsä ja heillä oli todella lämpimät välit. Varsa kuitenkin kasvoi nopeaa tahtia, ja puolen vuoden päästä emä ja varsa täytyi erottaa.
Arthur jatkoi elämäänsä ensin hetken muiden varsojen kanssa, kunnes se siirrettiin laitumelle, jossa oli tallin oreja. Hevosia johti Arthurin isä, jota hän ei ollut nähnyt ikinä, mutta halusi tutustua tähän mielellään.
Arthur oppi nopeasti laumahierarkian, mutta sitä hän ei käsittänyt, miksi isänsä teki niin kovaa tuttavuutta. Hän tuntui jopa olevan läheisemmissä väleissä isänsä kanssa, kuin kukaan muu oreista. Koitti päivä, kun Arthur oli illalla kahdestaan laitumella isänsä kanssa. Hänen isänsä alkoi hiljalleen lähennellä vasta vuoden ikäistä oria, ja yritti alistaa tätä parhaansa mukaan. Ennen kuin mitään peruuttamatonta ehti tapahtua, puuttuivat ihmiset väliin ja erottivat isän ja varsan toisistaan. Arthur ei nähnyt isäänsä enää tämän jälkeen, mutta ei ollut asiasta pahoillaan.
Varsa kasvoi nuorempien hevosten seurassa ja oli ensin varuillaan kaikkia kohtaan, mutta oppi lopulta luottamaan tuttuihin hevosiin. Itseään suurempikokoisia oreja se vierasti, mutta traumat helpottivat hieman aikojen myötä. Arthurin huomattiin kuitenkin nuorena olevan välillä hyvin masentunut, mutta sitä ei koskaan jatkunut pitkään. Se saattoi maata viikon karsinassaan haluttomana mutta lopulta aina piristyi. Nuorikon koulutus mentiin aivan hevosen omilla ehdoilla, sillä se nähtiin parhaaksi hänelle.
Arthurista tuli tottelevainen ja komea ori, joka oli monen tilalla olevan ihmisen suosikkihevonen. Se oli rauhallinen ja lempeä, mutta välillä se saattoi yhäkin olla päiviä apaattisena – kun taas joskus vuorollaan käydä aivan kierroksilla ja olla todella energinen. Ihmiset huomasivat tämän, mutta pitivät sitä normaalina käytöksenä, eivätkä tienneet, mitä orin päässä todella liikkui.
Arthur tunsi olonsa toisinaan hyvin surulliseksi ja yksinäiseksi. Hän pelkäsi muita hevosia ja pysytteli omissa oloissaan niin paljon kuin mahdollista, eikä hän jaksanut välillä edes nousta karsinan pohjalta ylös. Toisinaan taas hän oli todella sosiaalinen ja kaikkien kaveri, joka tutustui mielellään uusiin hevosiin ja tykkäsi temmeltää heidän kanssaan tehden kaikkea mukavaa.
Eräänä päivänä puolihuolimattomasti tallin uusi työntekijä talutti hevosia ulos, eikä tiennyt Arthurin ja hänen isänsä menneisyydestä. Hevoset päätyivät jälleen samalle laitumelle kahden, ja vaikka Arthur kuinka yritti saada avunpyyntönsä kuuluviin, ei kukaan tullut auttamaan.
Vanhempi ori ei heti tunnistanut, kuka tämä nuorempi ori oli, mutta hetken mietittyään hänelle muistui mieleen kaikki ja vanhat vietit heräsivät. Ori lähestyi jälleen Arthuria, joka pakonomaisesti kiersi hetken laidunta pakoon reunoja pitkin, kunnes ymmärsi hypätä laitojen yli. Arthur kompastui lankkuihin ja rymähti maahan, mutta hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa eteenpäin. Hän ei halunnut enää ikinä nähdä tätä oria.
Arthur kulki monta päivää Norjan maastossa. Lumet olivat tulleet ja tie oli liukas, mutta Arthur rakasti kauniita vuonoja ja jokia niiden alla.
Kerran Arthur kulki lähellä reunaa, eikä maa jalkojen alla enää pitänyt, vaan ori liukastui ja putosi vuorien reunalta suoraan jokeen, joka johti kohti merta. Hän iski päänsä kieriessään vuoren rinnettä alas ja luuli hetken loppunsa jo tulleen.
Virta vei kuitenkin Arthurin avomerelle, jossa hän seuraavan kerran palasi tajuihinsa. Hän oli keskellä merta ja kuin ihmeessä selvinnyt elossa näin pitkälle. Orin horisontissa näkyi saari, joka oli ainoa paikka ympärillä, johon Arthur voisi pysähtyä lepäämään. Se keräsi voimansa ja ui kohti tätä tuntematonta saarta. Aika tuntui kulkevan hitaammin kuin ikinä, mutta lopulta hän sai kavionsa turvallisesti hietikolle, ja oli nyt täysin vieraassa paikassa, Caraliassa.



Caraliassa tapahtunutta:
Arthur on...
...saapunut saarelle.


Suhteet:
Perhe:
Ystävät:
Tutustumisen arvoisia:
Arvostaa:
Pitää:
Ei pidä:
Ei mielipidettä:

Pelatut pelit:
Pelejä voi selata AIKAJANALTA

Muuta:
Nähtiin ensimmäisen kerran 29.12.2013.
Sachin seitsemästoista hahmo.
Ihmisten iässä n. 32-vuotias.
Pallottelin pitkään nimien Haldor ja Arthur välillä.
Sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä



Kuvagalleria:

(c) Sachi (c) Sachi
Fan-artit:






HAHMOT


Faramir
Lawless
Loska
Titania
Rionna
Tuisku
» Arthur
Megaira
Lucas
Sigurveig
Kuva © sxc.hu; Tausta//Tekstit © Sachiyo